Jouluinen juhannus

Soittelin mestarille ja tapasimme tontilla statusta kummastellen, projektin kvv-vastaavakin saatiin käymään samalla reissulla. Olimme aiemmin huomanneet, että kaikessa tohinassa meiltä oli jäänyt tekemättä kvv- ja iv-vastaavan ilmoitus rakennusvalvontaan. No, nyt sekin hoidettu. vaikkakin jälkijunassa eikä sen kummempia pyyhkeitä ainakaan vielä saatu. Totesimme yhdessä, että alakerta edellyttää ennen muuttoa vielä vessan ja kylppärin valmistumista , keittiöhän jo sinällään käy ja kukkuu.

Alakerran vanha muuri on saatu kutakuinkin kuntoon antiikkilaastin avulla. Jonkin verran paikkaamista on vielä tehtävänä, koska alkurappaukset menivät osimoilleen oppimisen piikkiin, tekemällä näköjään oppii kaikenlaista! Ihan hyvä ja eläväinen pinta laastilla ja telalla kuitenkin saatiin aikaan.

Kylpyhuoneen ja saunan laatoitukset oli jo aiemmin saatu hoidettua, sen jälkeen saumaus meni luontevasti. Harmaasta mosaiikkilattiasta tuli aika hieno, vaikka isotöinen olikin. Tilasimme netistä Hansgrohen suihkun, joka nyt malttamattomana odottaa putkimiehen saapumista kytkentöjä tekemään. Kylppärin kattoon valikoitui lopulta valkolakattu mantypaneeli ja sekin tuntuu sopivan tyyliin oikein mainiosti siitäkin huolimatta, että kyseessä oli talouslaatuista tavaraa.

Työ jatkui kodinhoitohuoneen puolelle, siellä lattialaatoitus saatiin pintaan ja perään myös saumaus marmorinvalkoisella sävyllä.

Talon ehkäpä hankalimman nurkkauksen eli alakerran vessan ja eteisen seinän sormipaneeli jatkoi iskeytymistään seinäpintaan, kun vessan uusi ovikarmi saatiin pakotettua paikalleen. Täytyy myöntää, että sormipaneeli ja pyöreä kulma ovat kyllä melko näyttävä sisustuselementti, mutta on se ollut myös suuritöinen. No, ehtiipä sitä sitten myöhemmin ihailla ja ihmetellä!

Otsikon mukaisesti juhannuspyhät olivat kaikkea muuta kuin kesäistä juhlaa: rakeita ja vettä, tuulta ja tuiverrusta!. Onneksi pihatoimet ovat hiljalleen kuitenkin edenneet, varsinkin nuorison naulatyömaa sai jatkoboostin urakoinnille edellisenä viikonloppuna. Toki työmaata vielä riittää, mutta kyllä ensi talven polttopuuvarasto täydentyy mukavaan tahtiin.

Kotouttamisen alku

Niin, otsikko voi ehkä kuullostaa hieman raflaavalta ja jopa väärältä kontekstilta, mutta se tuli vaan eilen mieleen, kun kaiken urakoinnin ja nikkaroinnin ohessa fiksasimme ensimmäisen kerran lämpimän ruoan "uudella kodilla", termi ruoka tarkoittaen nyt muuta kuin grillimakkaraa ja/tai tuotuja sapuskoja. Pihvit käristyivät mainiosti kauniissa kesäsäässä, perunat saatiin keitettyä (joskin puuhellalla, kun valikoitui vääränlainen kattila mukaan) ja salaattikin valmistettua. Eli tästä se kotouttaminen alkaa!

Kolmen kerroksen lattiamaali saatiin hoidettua paikoilleen, lopputulos on kyllä oikeasti kaunis (itsehän olin alunperin tätä vastaan, joten ei kerrota muille), vaikkakin varovaisina pyrimme välttämään pinnan liiallista käyttöä eli kaikenlaiset suojat on taas tuotu esiin. Nähtäväksi jää, miten valkoinen puulattia ottaa vastaan väkisinkin arjen mukanaan tuomat jäljet - toisaalta kevyt pintahionta ja pintamaali esimerkiksi kymmenen vuoden välein ei pitäisi olla liian iso rasti.

Alakerran muuripintojen tasoittaminen ja pintakäsittely on jotenkin urautunut itselleni. Ehdin kyllä jo kysymään muurariamme homman hoitamiseen, mutta kaikessa itsetunnon nosteessa (joka ei kuitenkaan kestänyt kauan) päätin hoitaa homman ihan omin kätösin. Vielä on hieman laastimisurakkaa jäljellä, mutta tuosta vähäisestäkin "track recordista" näkee, kuinka ensimmäinen seinämä oli harjoitus ja nyt hieman myöhemmin ollaan ehkä noviisin asteella, ei kuitenkaan sen enempää. Laasti-Laten homma ei kyllä ole kaikista siistein, mutta ihan mukavaa se on ja viime päivinä senkin urakan parissa on saanut kirjaimellisesti hikoilla "kuin sika".

Kaiken muun tohinan ympärillä raksalle on alkanut kerääntyä tapettirullia ja lisälaattoja saumalaasteineen, joten kai sekin viitoittaa tietä kohti väistämätöntä, muuton aika lähestyy! Tapetit ovat onneksi vielä muoveissaan, mutta alakerran laatat ovat kohta paikoillaan - paljon on katselmoitu ja säädetty, mutta sinne jonnekin ne kaikki ovat päätyneet. Itse olen edelleen pysynyt laatoitustyön ulkopuolella, tarkkasilmäisemmät saavat hoitaa sen loppuun.

Itse ajattelin soitella vastaavalle mestarille, josko hän ehtisi käymään lähipäivinä arvioimaan alakerran muuttolupahakemuksen todellisuutta. Ajattelin joskus, että juhannuksen voisi viettää jo "omilla lauteilla", kai ainakin pihasauna saadaan lämpimäksi.