Se ois sitten hiihtolomaviikko ja sadas (100.) blogiteksti! No, emme itse vielä "joudu" tänä vuonna ajoittamaan talvilomakautta tähän ajankohtaan, joten ei siis hirveästi kosketa meidän talousyksikköä. Hernekeittoa, pannukakkua ja etenkin laskiaispullia on silti saatu nautittavaksi ja pihallakin on ollut edes jonkin sortin talvisää, että päästiin edes pulkkarinteeseen laskemaan. Pakkasta oli viikonloppuna aamulla lähes kymmenen astetta, mutta nyt tuntee kevään lähestyvän, kun aurinko paistaa, linnut laulaa ja lämpöä nelisen astetta!
Talvi-iloista huolimatta (tai ehkä sen avulla) projektikin etenee, joskin välillä aikaavievin ja hieman muille näkymättöminen tuloksin. Yläkerran tapettityömaa odottaa jatkoa ja antaa lisäpainetta, että saisimme sahaushommat järkevään välipisteeseen, missä ainakin isompi saha siirretään kellariin. Sen kanssa touhuaminen pölyttää tienoota niin perusteellisesti, ettei halua tapetoiduissa tiloissa hirveästi uurastaa.
Pikkuaskelman askartelun jälkeen siirryimme asentamaan ovikarmit yläkerran oviaukkoihin. Joku kyselikin, että eikö teillä muka ole niitä valmiina, kun pitää pitkästä karmilankusta jokainen erikseen kasata ja mallata?! Elämän voisi itselleen välillä kyllä tehdä helpommaksikin, mutta tässä tapauksessa perinnetyö velvoittaa! Talon molemmat veskiovet ovat omia, vanhoja ja toinen jopa seinärakenteiden sisältä löydetty. Hankimme näiden lisäksi ulkopuoliselta pari vanhaa, kokopuista peiliovea ja ne kaikki on tarkoitus kraapia, hioa, kitata ja maalata uuteen uskoon. Vanhoja karmeja ei juurikaan ole tai ne olivat jotensakin huonossa kunnossa, joten jouduimme uusimaan karmit niille kaikille (toim.huom. yksi vanha karmi oli kyllä olemassa ja kaiketi suhteellisen ok kunnossa, mutta isäntä meni lupaamaan ja vielä antamaan sen anopille salaattimaan rungoksi).
Talvi-iloista huolimatta (tai ehkä sen avulla) projektikin etenee, joskin välillä aikaavievin ja hieman muille näkymättöminen tuloksin. Yläkerran tapettityömaa odottaa jatkoa ja antaa lisäpainetta, että saisimme sahaushommat järkevään välipisteeseen, missä ainakin isompi saha siirretään kellariin. Sen kanssa touhuaminen pölyttää tienoota niin perusteellisesti, ettei halua tapetoiduissa tiloissa hirveästi uurastaa.
Pikkuaskelman askartelun jälkeen siirryimme asentamaan ovikarmit yläkerran oviaukkoihin. Joku kyselikin, että eikö teillä muka ole niitä valmiina, kun pitää pitkästä karmilankusta jokainen erikseen kasata ja mallata?! Elämän voisi itselleen välillä kyllä tehdä helpommaksikin, mutta tässä tapauksessa perinnetyö velvoittaa! Talon molemmat veskiovet ovat omia, vanhoja ja toinen jopa seinärakenteiden sisältä löydetty. Hankimme näiden lisäksi ulkopuoliselta pari vanhaa, kokopuista peiliovea ja ne kaikki on tarkoitus kraapia, hioa, kitata ja maalata uuteen uskoon. Vanhoja karmeja ei juurikaan ole tai ne olivat jotensakin huonossa kunnossa, joten jouduimme uusimaan karmit niille kaikille (toim.huom. yksi vanha karmi oli kyllä olemassa ja kaiketi suhteellisen ok kunnossa, mutta isäntä meni lupaamaan ja vielä antamaan sen anopille salaattimaan rungoksi).
