Yhden kauden päätös

Vaikkakin alkuperäisiä suunnitelmia myöhemmin ja useaan kertaan päivitettyinä, saimme eilen torstaina, joulukuun 13. päivänä toimitettua rakennuslupahakemuksen Turun kaupungin prosessiin. Tilaisuus oli juhlallinen: ennalta varattuun ajankohtaan kello 0930 paikalle saapuivat Isoniemet ja arkkitehti Päivi Tallberg, meillä tosin oli vielä muutama asia tarkistamatta ennen kaupungin edustajan tapaamista. Viimeisimmät muutokset tulivat yöllä juuri ennen kello kolmea, joten aina näissä projekteissa - riippumatta tyypistä - tuntuu asiat menevän aina viimeiselle minuutille.

Olimme kuitenkin korkeassa polviasennossa eli lähes valmiina, kun kaupungin lupa-arkkitehti otti meidät kolme vastaan. Itse olimme tilaisuudessa lähinnä statistin roolissa, mutta kyllä viivaa piirrettiin suuntaan jos toiseen, keskustelu tosin oli lähinnä arkkitehtuurin asiantuntijoiden välillä, saimme toki välillä jotain kommentoida.

Nyt on siis kuitenkin saavutettu tietty välietappi, kun pääsuunnittelu on päättynyt. Paljon taitaa äestä silti olla edessäpäin, mutta kuten vanha esimiehenikin sanoi: "leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!" Luulen, että näin joulun alla homma hieman rauhoittuu, mutta kaupungin edustaja arveli, että lupapäätös saattaisi tulla tammikuun aikana. Villa Hongan osalta ainoa akuutti asia on edelleen takka, joka odottaa purkajaansa, katsotaan josko saisimme sen hävitettyä vuodenvaihteeseen mennessä.

Lupahakemuksesta vielä sen verran, että kyllä sinne jos jonkinlaista plankettia piti täyttää ja voin rehellisesti todeta, että kaikkia ei kyllä täyttäessään ymmärtänyt heti ensimmäisellä kerralla. Toisaalta, luultavasti tämä on ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta meidän osaltamme, joten aivan sama!

Joulua kohden

Niin se aika rientää! Jouluun on enää muutama viikko ja talvi palasi Turkuun oikein rytinällä! Pakkasta oli aamulla vajaa 20 ja luntakin on ihan riittämiin.

Villa Hongan edellisen kuun sähkölasku oli yli 70 euroa, vaikka käytännössä siellä käytettiin muutamia sähköpattereita lämmitykseen, tosin kylmääkin oli aika ajoin. Tuota kustannusta yritämme nyt tasoittaa herättelemällä asunnossa olevaa takkaa lämmityskäyttöön. Seinistä ja lattioista nyt osin purettu puutavara on siis löytänyt vielä uuden elämän! Lämpötila sisällä on nyt 6-8 astetta ja katsotaan, josko löydämme balanssin puunpolton ja sählöpatterin välille. Samaa ajatusta viedään nyt myös ulkosaunan puolelle eli totuttelemme saunan muuria taas tulenloimuun, josko myöhemmin tarvitsee saunan vieressä olevaa tilaa lämmittää - läihnnä varastointimielessä.

Rakennuslupahakemukseen tarvittavat tiedot alkavat olla kasassa, vielä puuttuu mm. rakennesuunnittelijan kommentit ja hulevesiputkiston suunnittelu. Kiinteistöllä on olemassaoleva hulevesivapautus, mutta hyvähän senkin asian myöhempi rakentaminen on lupien kautta hoitaa nyt samalla kerralla. Yhtenä oppina jo tässä vaiheessa voi sanoa, että kunnon suunnittelu vie aikaa, mutta toisaalta sen ajan ottaminen saattaa säästää joltain itkulta ja kyyneliltä sitten projektin myöhemmässä vaiheessa.

Kunhan saadaan hakemus sisään, voidaan hetkellisesti keskittyä muihin asioihin ennen purkamisen ja rakentamisen aloitusta, lähinnä asialistalla ovat päätökset keittiökalusteista ja -koneista, maalämpöjärjestelmän hankintapäätös ja siihen liittyvä muu suunnittelu, lähinnä lämmönjakelu ja viilennys. Eli asiaa riittää tähän kaiken piparintuoksuisen ajankohdan keskelle.

Niin ja vielä on puutarhasta keräilty viimeisiä omenia varastoitavaksi, tosin varastotkin jo täynnä! Arvokasta itsenäisyyspäivää jo tässä vaiheessa!

Naapurien riiuttelua

Aloitan hyvillä uutisilla: sain tänään viimeisen eli KYMMENENNEN nimen naapurien kommenttina Villa Hongan projektiin, onneksi kaikki puoltavia! Asia ei  sinänsä ole suuremmasta päästä, mutta juttua tuntui kaikilla riittvän, kokonaisuutena tehtiin yli työpäivän urakka tässäkin projektissa. Niin paljon on nyt alueen historiaa (subjektiivisesti) päässä, että menee hetki sen sulattamiseen.

Arkkitehti ja rakennesunnittelija saatiin myös jo toista kertaa samaan aikaan käymään tontilla, hyvä niin. Keskustelu alkoi soljua oikeaan suuntaan ja itsekin sain taas uusia toimeksiantoja purkaa mm. yläkerran ullakon ja makuuhuoneen lattiaa sekä porrastasannetta. Kantavien rakenteiden löytäminen on muuten hankalampaa kuin odotin!

Alla nyt kuvia yläkerran purun eri osilta.

Purua ilmassa

Syksyiset viikot vierivät vaan eteenpäin ja verkkaisesti projektimmekin lähestyy seuraavaa virstanpylvästä. Pääsuunnittelija alkaa olla työnsä kanssa lähes valmis siirtämään viestikapulaa seuraavien suunnittelijoiden (rakenne, LVI, sähkö) käsiin, toki hän edelleen jatkossakin vastaa kohteen kokonaissuunnittelusta. Nyt alkaa myös oma pää saada hieman ”nakkia” eli työnämme on seuraavaksi käydä naapurit (~10) läpi ja saada heidän lausuntonsa aikaansaadulle asemakaavalle ja pääsuunnittelulle. Kävin tänään jo ensimmäisen luona, mutta torppa oli pimeä.

Kävimme viime viikonloppuna taas uudessa keittiökaupassa hakemassa toisenlaista näkemystä. Näin se vaan menee, että talo tekijän mukaan – pojat lähtivät reilun puolen tunnin oleskelun jälkeen tilan ja suuntasivat vieressä olevaan lelukauppaan! Itse on kyllä viime aikoina havainnut, että keittiön suunnitteluun kannattaa kyllä panostaa, onhan se kodissa ehkä suurimmalla rasituksella ja vieläpä näkyvällä sellaisella.

Arki tuntuu jotenkin hukkuvan kaikkeen muuhun, joten oma työ tämän projektin osalta tuppaa keskittymään viikonloppuihin. Totesin havahtuneena itsekin viime sunnuntaina, että ”jottain tarttis tehrä” – nykyisen talon osittainen purku on alkanut ja rojua alkaa olla ympäri kämppää. Olemme käyneet rakennusta läpi arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa ja sieltä täältä on merkitty kohtia, jotka täytyy rikkoa auki esim. eristystarpeen selvitystä varten. Sorkkaraudan käsittelyn jäljiltä olo on vielä melko rauhallinen: sahanpurueristys sekä kattorakenteissa, sisäseinissä että lattialankkujen alla on kuivaa. Alakerran lankku on myös tervettä, lähes 30 mm paksua, joten sen mahdollista jatkokäyttöä tullaan selvittämään, sen alta löytyi kuivaa purua noin 240 mm korkeudelta. By the way, yläkerran seinästä löytyi Turun Sanomia vuodelta 1953, siellä oli aika jännä ilmoitus (kuva).

Erillishuomiona mainittakoon, että saimme lupahakemuksen osaksi tänään myös suunnitelman maalämpökaivon paikasta; 190 metrin poraus vaatii oman toimenpidelupansa, mutta se voidaan onneksi liittää osaksi varsinaista rakennuslupahakemusta.

Paljon on siis asioita meneillään, mutta purkamisen ohella ei vielä paljon konkretiaa ole ilmaantunut, sen aika tulee hieman myöhemmin. Luminen talvi kävi ensivisiitillä Turussa vajaa pari viikkoa sitten, mutta saimme onneksi pelastettua osan omenoista kellarin suojaan.

As is

Ohessa kuvia projektimme alkutilanteesta, ulkokuvia löytyy aiemmista postauksista.

Tunnelma tiivistyy ja lankut irtoaa

Saimme kuukausi sitten arkkitehdin ensimmäiset käsivaraiset luonnokset uudesta kodista ihmeteltäväksi. Hämmästys oli jo silloin positiivinen, kun saimme huomata kuinka tarkasti hän oli osannut lukea ja tulkita meidän hajanaisia ajatuksia saneerauksen tavoitteesta. Kun olemme nyt jo valmiiden pääpiirustusten viimeistelyssä, alkuperäinen luonnos ei juurikaan ole elänyt eli perusajatus on säilynyt samana: Villa Honka saneerataan kokonaisuudessaan ja laajennusosa käsittää lähinnä ruokailutilan, tuulikaapin sekä isomman olohuoneen. Paketti on kompakti, mutta ainakin paperilla toimiva! Kuten arkkitehtimme totesi jo alussa, ylimääräistä tilaa ei kannata suunnitella, mikäli sille ei ole käyttötarvetta.

Tavoitteena on siis edelleen saada rakennuslupahakemus kaupungin päätöksentekomyllyyn heti marraskuun alussa. Arkkitehdin ohella rakennesuunnittelija tarkastaa nykyiset pääpiirustukset jo ennen lupahakemuksen sisäänlaittoa ja antaa mahdolliset kommenttinsa - nythän tietenkin voi vielä asioita muuttaa. Saimme tällä viikolla kiinnitettyä rakennesuunnittelijan projektiimme, urakoitsija eli varsinainen projektin toteuttaja lupautui jo viime viikolla. Tiimi alkaa siis kerääntyä yhteen ja homma alkaa siis olla ainoastaan tekemistä vaille valmis! Lupahakemukseen liittyy vielä toimenpideluvan hakeminen maalämpökaivon poraamiselle, joten itsellä on vielä keskusteltavaa muutaman toimittajan kanssa.

Jonkinlainen merkkipaalu oli viime viikon perjantai, kun revimme alakerran lattiasta – tulevan keittiön kohdalta – nykyisen muovimaton osittain auki ja avasimme sen alla olevan lastulevykerroksen. Alta löytyi punertavanruskea lankkulattia, jonka jatkokäyttömahdollisuutta on tarkoitus selvittää urakoitsijan kanssa. Ajatuksenammehan on asentaa vesikiertoinen lattialämmitys ja haluaisimme säilyttää nykyisen lattian, mikäli se vaan kustannusteknisesti on järkevää. Aika siis näyttää, miten tämäkin alue hoituu.

Arkkitehti ja rakennesuunnittelija tapaavat lähiaikoina kohteessa ja sitä vierailua varten revin yläkerrasta yhtä sisäseinää ja ulkoseinää sekä muurin vierustaa auki, jotta saataisiin kuvaa rakennuksen nykyisestä lämpöeristyksestä. Eli paperityöllä on päästy tähän, nyt on sorkkaraudan vuoro!

Kävimme viime viikolla myös yhden vapaapäivän verran kiertelemässä keittiökauppoja ja hakemassa ideoita. Vierailut olivat lähinnä tutustumisia, uusia käyntejä tarvitaan vielä. Keittiön perussävy on selvillä, se tulee olemaan valkoinen. Meitä molempia hämmästytti, että yksikään keittiökalustemyyjä ei oikein halunnut tarjota kokopuisia kalustekokonaisuuksia ja tasoja, vaikka hintatasossa ne ovat 2-3 kertaa kalliimpia kuin esim. mdf-/laminaatti-materiaalit – ja arkkitehti nimenomaan olisi tyyliin kuuluvana halunnut kokopuiset kalusteet. Oli positiivista nähdä, kuinka hyviltä mdf- ja laminaattikalusteetkin on saatu nykyään näyttämään.

Turkuun tuli eilen talvi, ei kyllä ainakaan mun tilauksesta! Lunta on satanut eilisen ja tämän päivän välillä todella runsaasti, pakkasta on pari astetta ja liikenne on ollut sen mukaista. Kuten moni muukin, meilläkin päivän logistiset siirrot on hoidettu kesäkumein, talvirenkaat ovat vasta tilauksessa. Lupasivat tosin, että parin päivän päästä on taas monta astetta plussaa. Täytyy muistaa pistää uudella kodilla saunan vedet poikki ja lisää lämpöä tyhjään tupaan.

Laitan viikonlopun aikana joitain kuvia ja piirustuksia, jahka saan päätettyä oman kunnallisvaaliehdokkaani, ketä sunnuntaita äänestän.

Ääntä kohden

Niin se vain on! Hitaankin alun jälkeen nyt alkaa hiljalleen tuntua, että homma etenee ja jotain konkreettista näkyy ainakin paperilla. Pahoittelen viime viikkojen päivityksen puutetta, aika on mennyt virkatöiden ja lastenkutsujen parissa - valitettavasti. Nyt kuitenkin uusi vaihde päälle ja kohti tuntematonta!

Viime kerralla olimme saaneet ensimmäiset, käsivaraiset luonnokset uudesta kodista. Niitä on nyt muutaman viikon aikana viilattu ja Villa Honka alkaa hahmottua. Aina täytyy muistuttaa itseään, että nyt on kyseessä vasta julkisivut ja pohjapiirustukset, monta mutkaa on vielä matkassa.

Kohteessa emme varsinaisesti ole tehneet juuri mitään - omenoiden poimintaa lukuunottamatta. Eilen vietimme pojan 3-vuotissynttäreitä nykyisen pihapiirin kavereiden parissa. Kivaa oli, kun uudessa kodissa sai temmeltää mielin määrin kengät jalassa ja vaikka piirtää seiniin! Saattaa olla, että ensi vuonna vastaanotto kyseiselle toiminnalle on nihkeämpää. On kuitenkin tosi kiva nähdä, kuinka jälkikasvu puhuu
jo "uudesta kodista" ja esittelee sitä kaikille vieraille ihan isännän elkein.

Sen verran pääsin viime viikolla tositoimiin, että irroitin saneerausta odotellessa talon vierustalta muurikiviä ja siirsin ne syrjään katokseen. Saimme lisäksi arkkitehdiltä luvan nyt yhtäältä purkaa hieman rakenteita muurin ympäriltä ja itse olemme kiinnostuneet, mitä löytyy alakerran muovimaton alta. Toive elää, että siellä olisi käyttökelpoinen lankkulattia, jonka kanssa voisimme elää vielä pitkään eteenpäin.

Kiinteistössä paukuttaa tällä hetkellä suora sähkölämpö patterien avulla ja olemme pitäneet noin 15 asteen lämpöä yllä. Parin viime kuun sähkölaskut ovat olleet reilut 20 euroa, joka tuntuu aika kovalta ottaen huomioon, että kämpässä ei vielä asu kukaan. Asia täytyy vielä selvittää ja katsoa, ettei jatkossa tule pahemmin yllätyksiä.

Huomenna olisi ohjelmassa keittiöfirmojen kiertäminen. Raportoin ensitunnoista ja muutenkin piirustuksista tuonnempana!

Viattomuuden loppu

On ollut niin lapsellisen kivaa blogata tänne kaikenlaisia "kepeitä, kivoja juttuja" ja sinällään siinä ei ole mitään väärää, mutta se ei ehkä kuitenkaan kerro asian koko totuutta.

Huomenna torstaina saamme suunnittelijalta ensimmäisen käsivaraisen luonnoksen uuden kodin layoutista ja kokonaisuunnittelusta. Meillä on ollut useita ajatuksia itsellämme - lapsellisia ja toisenlaisia - joten nyt todella katsotaan, missä mennään ja nimenomaan, onko suunnitttelija tajunnut/jalostanut aiemmin kertomamme ajatukset.

Suunnitteluluonnoksista myöhemmin lisää, mutta todettakoon kustannuksista, että saimme ensimmäisen virallisen laskun eli tontilla käynyt maanmittari paiskasi vajaan 600 euron laskun. Yritän jossain vaiheessa laittaa kaikki projektiin liittyvät laskut samaan laskelmaan, mutta nyt en halua edes ajatella sitä summaa!

Kymmenestä omenapuusta on viime aikoina riittänyt tuotantoa ympäri sukua, tutuille ja osin tuntemattomille sekä viimeisimpänä hoitopaikan tarpeisiin - kiitos kaikille, että olette osallistuneet poimintatalkoisiin!

Köydet irti !

On jännää, kuinka tilanteet muuttuvat! Pitkin kesää mietimme ja epäröimme, kenet saisimme/haluaisimme uuden kodin suunnittelijaksi ja ideoijaksi. Toki Suomen suvi ei todistetusti ollut sitä parhainta hakuaikaa, mutta oman asian ja pääsuunnittelijahaun hehku loisti ainakin omassa päässä ja meno oli sen mukainen. Saimme 30. heinäkuuta käteemme avaimet ja sen jälkeen kaikki on ollut ainoastaan toteuttamista vaille valmis!

Kuin lohi rannasta, tämäkin projekti otti sitten lopulta äkkilähdön! Monen mietinnän ja puntaroinnin jälkeen päädyimme valitsemaan pääsuunnittelijaksi Päivi Tallbergin (saaristoarkkitehti.fi), jolla on kokemusta vastaavista kohteista. Siltä osin projektin lähtökohta tulisi olla hyvinkin valoisien ja positiivisten tähtien alla!

Henna oli eilen tontilla yhdessä arkkitehdin kanssa. Ehkä oli hyvä. että en itse päässyt virkamatkan johdosta paikalle, koska asiat tuntuivat soljuvan niin hyvin eteenpäin! Parin viikon päästä olisi tarkoitus katselmoida ensimmäisiä luonnoksia, joista valitaan sitten lopullinen suunta, mihin lähdetään tarpomaan. Rakennuslupahakemus on tarkoitus saada Turun kaupungin prosessiin viimeistään lokakuun lopussa.

Tänään, kun pyöräilin raksalle, tontille oli jo ilmaantunut ”arkkitehtitiimin” lisäksi maanmittaaja, joka kävi läpi koko tontin, sen rajat ja niiden sisällä olevat kiinteistöt – kävi mm. ilmi, että talon piipunharja on 23,8 metriä merenpinnasta! Ulkomittojen lisäksi tiimi ahersi talon nykyisten mittojen kanssa, kun ei kerran piirustuksia ole juurikaan löytynyt. Lasermittari on siis kiertänyt taloa jo pari päivää ristiin rastiin. Jotenkin itsellekin alkaa tulla edistymisen ajatus, vaikka vielä kaikki ideat ovatkin ajatusasteella.

Edellä mainittujen ammattilaisten ohella sain muutama päivä sitten tutustua nuohoojaamme. On joskus ilo katsella työntekoa, jossa ihminen ihan oikeasti osaa tehtävänsä ja tuntuu jopa nauttivan siitä!  Päätalon ja saunan hormit tulivat jynssättyä, samalla käytiin keskustelut mahdollisista laajennuksista paloturvallisuuden kannalta.

Puitakin olisi tarkoitus kaataa, niistä ja muista myöhemmin lisää!

Syyssatoa

Homma etenee kovin verkkaisesti, mutta hiljalleen alkaa tulostakin syntyä. Saimme tänään päätettyä pää- ja rakennussuunnittelijan hankinnan, mutta koska sopimus vielä puuttuu, ei siitä sen enempää. Kovin vaikeaa oli kuitenkin eri tarjousten vertailu, koska yhteismitallisuudesta ei ollut tietoakaan. Vaikka jotain valoa nyt tuntuukin kiiluvan putken päässä, kovin edelleen ihmetyttää paikallisten suunnittelijoiden flegmaattisuus tällaisille projekteille – toisaalta ”ei tartte, jos ei haluu”. Kunhan homma lähtee käyntiin, laitan ”kädettömien” nimet taululle!

Rakennussuunnittelun ohella itseäni alkoi noin kuukausi sitten kiinnostaa uuden kodin lämmitysratkaisu. Kohteessa on tällä hetkellä perinteinen ratkaisu eli suora sähkölämmitys pattereilla ja yhdellä – joskin kuuleman mukaan vajaatoimisella – takalla. Emme yhtäältä ole mitään puunhalaajia, mutta toisaalta suoran sähkön ja öljyn miellämme korjauskohteessa edustavan jo mennyttä aikaa, jotain uutta on keksittävä. Olen nyt ottanut muutamaan maalämmön ratkaisun tarjoavaan yhteyttä ja siltä osin aukesi aivan uusi maailma – toisin kuin turkulaiset suunnittelijat, nämä itse asiassa yrittävät myydä omaa tuotettaan! Hintataso alkaa hiljalleen tasoittua, mutta kaikki meistä odottavat nyt, että saamme suunnittelun kautta saanerausratkaisun ulos eli tarjoukset voidaan tarkentaa. Olen edelleen miettimässä ”miltä näyttää vuoden 2012 maalämpöratkaisu vuonna 2062”, mutta tällä hetkellä se näyttää järkevimmältä ratkaisulta.

Lopuksi totuus karusta tilanteestamme. Vaikka tontti odottaa remonttia tulevaksi, se puskee sekä marjaa että omenaa! Useita litroja viinimarjoja on jo yritetty kanavoida pullomehuiksi, kymmenen omenapuun kypsyvä sato on vielä pudotellut tonttiin, joten mehupullojen säilömisen ohella olemme keränneet maasta jo yli kaksi roskasäkillistä eri omenalajikkeita – edelleen kiertoon meneväksi. Kymmenen omenapuuta on yksi monesta asiasta, joista tulemme tulevina vuosina karsimaan.

Kohdekuvia

Elämme edelleen verkkaisen etenemisen aikaa, suunnittelijan etsintä on siis yhä käynnissä! Lähiviikot kuitenkin toivottavasti johdattavat meidät kohti lopullista voittoa eli saamme sitoutettua ammattilaisen suunnittelemaan ja jatkojalostamaan omia ajatuksiamme.

Tuntuu välillä myös siltä, että rakennusala ei todellakaan kuulu talouden taantuman piiriin, kun erinäisiä toimijoita kyllä riittää, mutta lopuksi kiinnostuksen muka kyllä riittäessä ei edes monen muistutussoiton jälkeen viitsitä edes palata.

Sitä ratkaisua odotellessa, kävin tontilla ja räpsin muutaman kuvan teemalla "ennen". Toivottavasti joskus saisi vielä postattua tänne niitä "jälkeen"-kuviakin - aika näyttää.