Niin se kesälomakin oli ja meni, helteitä ei näkynyt, vettä sitäkin enemmän. Onneksi talossa riittää edelleen tekemistä sisätiloissakin eli sadepäiville riittää puhdetta. Yläkerran komero saatiin listoitettua, vaikka tuntuu pienimmissäkin hommissa olevan aina vaikeinta se aloittaminen. Lisäksi yläkerran vessa saatiin lopultakin käyttökuntoon eli putkimies kävi kytkemässä vesijohdot. Muutaman käyttökerran jälkeen huomasimme (onneksi) viemäriputken vuotavan jossain rakenteiden sisällä. Ehdin jo pelätä, että vuotokohta löytyy jostain kaukaa välipohjan rungosta. Onneksemme vuoto paikallistettiin alakerran välipohjan kohdalle eli paikkaan, josta viemäriputki sukeltaa kellariin; yli vuosi sitten tehdyssä viemäriasennuksessa oli yksi liitosmuhvi jäänyt vaan toisen "huulille" ja vuoto oli ilmeinen. Sekin kuitenkin tuli fiksattua eikä levytystäkään tarvinnut paljon purkaa ja taas homma pelittää!
Vaikka kesäsää ei tänä vuonna varsinaisesti olekaan lomailijoita tai rakentajia suosinut, saimme kuitenkin talon ulkomaalauksen (pintamaali) käyntiin. Urakan helpottamiseksi vuokrasin Ommen 1050 -henkilönostimen ja kolmen päivän aikana talo saatiin noin 90 prosentin valmiusasteeseen. Kyseinen nostin oli varavaihtoehto alkuperäiselle koneelle ja ilmeni, että julkisivumme ollessa noin 10 metrin korkeudessa, nostimen ulottuvuus ei aivan riittänyt, joten elokuulle jäi vielä loppu-urakka hoidettavaksi ja hieman isomman nostimen avulla. Jälkikäteen täytyy nyt myöntää, että erilaisten lautatyyppien ja yli 30 ikkunapuitteen maalaaminen ei hoidu ihan heittämällä, vaan työ vaatii aikaa ja erityisesti kärsivällisyyttä! Maalauksen ohella yritämme myös asentaa ikkunapuitteisiin tulevat ylälaudat kannattimineen, joten talon julkisuvukoristelukin saadaan kuntoon, tällä hetkellä ylälaudoitus löytyy ainoastaan olohuoneen ikkunan päältä (alin kuva).
Terassi on myöskin ollut jo jonkin aikaa käytössä, vaikka senkin osalta kesäsää ei varsinaisesti ole edistänyt terassin käyttöä. Runko, pintalauta sekä kaiteet saatiin omalla designilla yllättävän helposti kasaan ja nyt rungon peitelaudoitus odottaa vielä viimeisiä asennusmetrejä. Huomasimme jo aiemmin, että oleskelutilan yhden sivun ollessa yli neljä metriä aiheutti se pientä rungon notkumista. Pohdinnan jälkeen päädyimme valamaan vielä yhden betonikengän, jolla notkuminen saatiin kuin saatiinkin loppumaan. Jälkikasvu sai myös painaa betoniin omat kädenjälkensä historian siiville muistuttamaan!
Kaiken kaikkiaan talo alkaa hiljalleen näyttää siltä, mitä suunnitelmat ovat edellyttäneet. Toki puhdetta löytyy sieltä ja täältä, mutta kokonaisuus alkaa vihdoin ja viimein saapua maaliin! Jotain kertoo myös se, että päätimme vihdoin luopua mainion työpanoksen tarjonneesta pakettiautostamme, koska kuljetustarpeet ovat kesän aikana ja eritoten terassin valmistuessa jääneet aika minimaaliksi.
