Urakka ja kesä jatkuvat

Pian tulee pari viikkoa täyteen asumista uudessa osoitteessa. Tavarat ovat hiljalleen löytäneet paikkojaan, joskin edelleen järjesteltävää riittää. Jotenkin on kuitenkin mielelle rauhaisampaa, kun ei tarvitse kämpätä kahdessa eri lokaatiossa ja kulkea päivittäin niiden kahden väliä. Toki tietysti asuminen remontin keskellä tuo mukanaan myös omat piirteensä. Ensimmäisenä aamuna satuin heräämään jo viiden jälkeen eikä tämä näky kyllä harmittanut - eikä tee sitä edelleenkään!

Kesähelteen ja ajoittaisten ukkoskuurojen lomassa olemme viime päivinä puuhailleet enemmän pihapiirissä. Lautakasoja on pyritty pienentämään kuskaamalla niitä pressukatokseen syksyn ja talven varalle. Varasto on jo kutakuinkin täynnä, mutta naulatalkoita ja sahattavaa riittää edelleen. Eiköhän näillä mökki saada pidettyä lämmössä. Olemme myös testanneet talon ulkoverhousmaalin sävyä seinäpintaan. Harmaa väri on todettu oikeaksi, nyt pitäisi vielä haarukoida tarkka sävy ja himmeysaste - kun ei näköjään hieman kiiltävä maalipinta näytä sopivan vanhan puutalon tyyliin. Vanhan ohella pitää tietenkin olla jotain uuttakin: saimme asennutettua uuden antennin talon katolle, joten nyt saadaan taas hoidettua perheen viihdenälkäkin.

Sisällä olemme keskittyneet oviaukkojen karmien peittämiseen. Hankimme koivuvaneria, joilla seinärakenteet saadaan oviaukoissa piiloon; joihinkin saattaa myöhemmin tulla lopullinen väliovi, jotkut taas jäävät pelkiksi aukoiksi. Vaneripinnat voidaan sitten viimeistellä maalilla ja peitelistalla. Listaa on isketty jo myös ikkunakarmeihin ja se kyllä tekee ikkunasta jälleen kerran viimeistellymmän näköisen - täytyy tosin todeta, etten millään muotoa voi suositella jiirien ja eritoten tuplajiirien askastelua kenellekään, muutamia perskeleitä on matkan varrella kuulunut. Toisaalta, näitä hommia ei myöskään kannata antaa ns. "ammattilaisten" kontolle, jälki on luultavasti yhtä roisia ja hinta kova!

Yläkerran pinnat odottavat vielä omaa urakointiansa. Lattiaa ja kattoa voisi jo periaatteessa alkaa työstää, mutta varsinkin viime aikojen helteet eivät ole oikein motivoineet rehkimään yläkerrassa. Parempi siis nyt vaan puuhastella pihalla ja odotella sadon kypsymistä, omenoita on ainakin tulossa taas tupa täyteen!

The Muutto

Viime keskiviikon tarkastus meni lopulta ihan OK, vaikka toki tarkastajan piti tehtäviinsä kuuluvana hieman kitistä sieltä sun täältä. No, palaute oli osin ihan aiheellista kun tiedossa on, että talo ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa täysin valmis. Yhden pointin lupasin hoitaa per heti eli huippuimurin asentamisen talon katolle. Näin saadaan talossa ilma kiertämään edes auttavalla tasolla siihen asti, kunnes varsinainen koneellinen ilmanvaihto polkaistaan käyntiin. Eli vaaleanvihreää valoa saimme muuttopuuhille!

Loppuviikko menikin joko vuokra-asunnon tavaroita laatikoihin keräillessä tai Villa Hongan viime hetken ahkerointien parissa (kodinhoitohuoneen yläkaapit, listoitus ja maalaus sekä erinäiset fiksaukset).

Viikonloppua kohden tavaravirta voimistui merkittävästi, virraten kohti uutta määränpäätä. Viikonlopuksi jäivät suurimmat ja painavimmat kuormat, mutta kuin ihmeen kaupalla - tai hyvällä harjoittelulla - siivotun vuokrakämpän ovi sulkeutui meidän osaltamme viimeisen kerran sunnuntaina noin klo 18.30. Sen jälkeen pääsi ihmettelemään uutta paikkaa, joka oli parissa yössä muuttunut rakennustyömaasta yhden perheen unelmakodiksi, tosin hieman sekaiseksi sellaiseksi. Kiitos kaikille urakassa avustaneille, iso käsi teille!

Laatikoita ja tavaroita lojuu edelleen kasoissa ympäri taloa ja kellaria. Yläkerran ollessa vielä kesken, eläminen keskittyy nyt pelkästään alakertaan, joten osa omaisuudesta (valokuvat, kirjat, lehdet, taulut, yms) joutunevat vielä jonkin aikaa odottelemaan varsinaista sijoitustaan.

Keli oli muuttoviikonloppuna osin helteinen ja toki ukkoskuuroja osui myös välillä kohdallemme. Ensimmäinen aamu uudessa kodissa avautui kesäisen aurinkoisen, siitä ei tosin väsymyksestä johtuen päässyt ihan täysillä nauttimaan. Eilinen ilta oli kuitenkin ensimmäinen, kun sai oikein luvan kanssa vaan olla ja puuhastella jotain talon parissa, pääsipähän talon retronumerointi saunarakennuksen seinään. Tässä on ihmisen hyvä olla ja elää! Mutta urakka jatkuu...

Boxi liikkuu

Viime viikolla alkoi huomata alakerran hiljalleen muotoutuvan asumiskuntoon. Tapetointiurakka edistyi keittiöön ja viimeiset laatat saatiin laastittua kodinhoitohuoneen välitilan seinään. Seinien ja kattojen uusintamaalaus ovat kutakuinkin saatu finaaliin, myös loput alakerran koottavat kaapit ovat iskeytyneet seinille.

Huomenna meillä pitäisi olla kvv-vastaavan vetämänä talon vesijohto- ja viemäröintitarkastus: hieman on tietyllä tapaa perhosia vatsassa, kun periaatteessa kaikki pitäisi olla kunnossa, mutta ikinä ei tiedä, mihin tarkastaja lopulta kiinnittää huomiota, jonka perusteella antaisi korjauskehotuksen.

Vein tänään jo ensimmäiset muuttolaatikot Villa Hongan kellariin, ovat tosin odottaneet lähtöä avaamattomina kerrostaloasuntomme kellarissa. Pieni ele, mutta antaa vihiä siitä, että jotain isompaa on ehkä kohta tapahtumassa.

Liikekannallepano alulle

Suomen kesä on tähän asti ollut ihan perseestä! Mittari on meidän nurkilla liikkunut kesäkuun aikana päivisin siinä 12-15 asteen paikkeilla, onneksi sentään plussan puolella! Kylmän perustilan täytteeksi tuulta on monena päivänä riittänyt eritoten luoteen-pohjoisen suunnalta, joten kesäfiilis on ollut taattu. Arvuuttelin itse alkukesästä, kuinka pieni nurmikylvöni jaksaa Suomen kuivassa säässä, mutta täytyy sateiden jälkeen todeta, että huoli oli turhaa, koska satunnaisten, silti useiden sadekuurojen jälkeen testialueella edelleenkin kukoistaa lähinnä voikukka, nurmikko vasta yrittää valikoidusti päästä pintaan.

Varsinaisen rakennusprojektin osalta huomaan olevani hämmentynyt: olen useaan kertaan kuullut ulkopuolisten toteavan, kuinka "upea UUSI talo onkaan" tai "onko tässä muka aiemmin ollut jo talo?" Oman projektimme ajatus kun oli, että alkuperäinen Villa Honka saa jatkaa kulkuaan - vaikkakin hieman pimpatulla ulkonäöllä. Voi olla, että ulkopuoliselle talo ei asuinkerroksiltaan oikein "avaudu" vanhemmilta osiltaan, koska niin paljon on jouduttu uusimaan tai muuttamaan. Tähän täytyy nyt todeta, että onneksi kellari on kutakuinkin "as-is" tilassa eli sille ei ole tehty muutoksia tässä rytinässä, ainoastaan romun määrä on kasvanut. Kellarissa kuitenkin näkee ja kokee sellaisen talon, joka rakentui "wärtsilänrinteeseen" 1930-luvun aikana.

Sitten varsinaiseen kohteeseen! Alakerran seiniä on ansiokkaasti maalattu olohuoneessa ja ruokahuoneessa, tulos näyttää kyllä tosi hyvältä, varsinkin kun itse en ole siihen urakkaan osallistunut. Ruokahuone sai vielä viime päivinä jo (perinne)tapetin pintaan ja täytyy myöntää, että aiempien kokemusten jälkeen jälki näyttää kyllä nyt hyvältä - harmaata, joskin rauhallista.

Alakerran wc on vihdoin kutakuinkin valmis, kun pinnat saatiin lähes valmiiksi, allas ja hana sekä pönttö pääosin asennettua - kyllä lähtee! Vessanurkkaukseen sormipaneeleineen meillä on mennyt sen verran aikaa, että ulkopuolisen tekemänä uskon sen olleen vievän meidät jo ainakin kertaalleen perikatoon. Nyt kuitenkin siis vihdoin talossa on toimiva vesivessa, automaattinen sellainen, joten vettä ei enää tarvitse kantaa kaivolta pöntölle.

Kun homma sujui, myös kodinhoitohuone saatiin maalattua ja kaappien alarungot asennettua, myös pesukone löysi uuden kotinsa! Pyykinpesukone on itse asiassa ensimmäinen tavara, joka virallisesti muuttaa väistötiloista eli vuokra-asunnosta uudelle kämpille - yes, go all the way!

Ai niin, putkimies kävi alkuviikosta: alakerran vessa toimii nyt ihan oikeasti, ilman kantovettä (ei koske kellari vessaa), kylppärin suihku on asennettu, keittiön astianapesukone on iskussa ja khh. Pitäisi pyhien jälkeen soitella mestarille, koska samalla tulee puheeksi myös rakennustarkastuksen edellyttämä, vesi- ja viemäritarkastukseen sisältyvä vesijohtoverkon painekoe, jossa vesijohtoverkkoon ajetaan 10 bar paine parin tunnin ajaksi ja jos paletti kestää, homma on jiirissä eli siltä osin putkimies voi laatia koepöytäkirjan. Putkari oli meillä eilen ja hän hoiti painekokeen onnistuneesti himaan eli nyt siltäkin osalta saamme (tarvittaessa) asiakirjan, jolla kiinteistön vesijohtokonaisuus todennetaan.

Kuten muissakin projekteissa, pieni paine on yleensä avuksi! Irtisanoimme muutama päivä sitten nykyisen vuokra-asuntomme, joten uskon senkin pistävän pientä poltetta muuton edistymiselle - yritämme siis roudata tavarat uuteen paikkaan parin viikon kuluessa! Hyvää Eino Leinon päivää, aurinko porottaa vihdoin!