26.2.2014

Helmikuinen lämpö hellii

Taas vilahti useampi raksapäivä, vaihtuen viikoiksi ennen tätä uusinta päivitystä. Onneksi talvi on pitkälti pysytellyt poissa viimeisimmän kuukauden, päivälämpö plussan puolella ja lunta ei juurikaan ole ole havaittu. Tämä kaikki on toki edelleen tukenut projektiamme puuttuvan lämmityksen tilassa; talo on nyt eristettynä pitänyt reilun 10 asteen lämmön sisällä, vaikka lämmitystä on hoidettu lähinnä työaikaisella uuni- ja hellatoteutuksella. Sähkölämppärien poistunut tarve näkyy toivottavasti myös sähkölaskulla, tammikuun saldo oli yli 270 euroa, nyt toivottavasti jäädään murto-osaan tuosta.

Helmikuuta voisi lämpimien kelien ohella kutsua työmaalla myös hiljaisuuden kuukaudeksi. Tämä ei tarkoita totaalista tyhjiötä, mutta timpurien poistuminen ja sähkömiehen sekä putkimiehen muut kiireet ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa Villa Hongan parissa on häärinyt lähinnä satunnaisia käsipareja, jotkin tosin aktiivisemmin kuin toiset, ahkerimmat ovat olleet sukulaisia talkootöissä. "Ammattimiesten" (lainausmerkit tahallisia) muut kiireet aikaansaivat taktiikan muutoksen: yritämme nyt keskittyä ensisijaisesti saamaan talon alakerran muutto- ja asumiskuntoon, yläkerta seuraa toissijaisena mukana, tosin sekin ehtii tässä tilassa valmistua kevään aikana. Pidimme kuitenkin neuvonpitoa vastaavan mestarin kanssa ja hän oli samaa mieltä, että rakennusvalvonta antaa kyllä meille muuttoluvan, kunhan ainakin alakerta saadaan normaalin elämiseen mahdollistavaan tilaan - tämä tarkoittaa erityisesti siis toimivaa keittiötä, kylpyhuonetta ja vesiklosettia. Tarkennetaan nyt heti, että emme ole tuossa kohtaa edelleenkään, tällä menolla uskoisin siihen menevän vielä parisen kuukautta.

Marinat sikseen ja menoksi! Tässä hieman kootusti menneiltä viikoilta: talon kellarikerros on edelleen toiminut lähinnä yhdistettynä varasto- ja toilettitilana, joskin viime viikolla putkimies aloitti viemäri- ja vesiputkitusten vetämisen kellarin katossa. Tämä työ jatkunee toivottavasti jopa jo tulevana aamuna. Putkimiehellä on muutenkin edellään käsissään laajin työpanostus: loppuviemäröinti ja vesijohdotus ovat kutakuinkin hyvällä mallilla, mutta sen jälkeen vuorossa on vielä yksi suurehko osakokonaisuus eli talon lämmönjako. Asiaa laajentaa vielä ratkaisujen kirjo: alakertaan tulee vesikiertoinen patterilämmitys (yhteensä kuusi patteria), kun taas yläkertaan ja alakerran kosteisiin tiloihin (sekä osin kellariin) asennetaan lattialämmityspiirit. Lämmitysratkaisun kanssa voimme vielä hetken odotella, mutta halu/tarve lämpimän veden saannille (ja sen viemäröinnille) kasvaa koko ajan, kun talon sisärakenteet muuten alkavat hiljalleen edetä kohti valmiimpaa tilaa.


Talon yläkerrassa on sähkärillä ollut ja on edelleen hieman työsarkaa, muuten yläkerran työmaa on ollut viime viikkoina väliseinien levyttämistä, paklausta ja maalaamista, joskin senkin kanssa on jouduttu viipymään jonotuskaistalla odotellen omaa vuoronumeroa, että saisimme ammattimiehet paikalle.






Helmikuun aikana suurin työponnistus jatkuu edelleen alakerrassa. Kattopaneelien maalaus jatkuu edelleen, luultavasti pari-kolmesataa metriä on jo kulkenut "linjastomme" läpi ja osa on jopa löytänyt tiensä myös keittiön ja ruokahuoneen kattoihin. Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös paneloinnin osalta meillä meni pitkään miettiessä optimaalista iskukohtaa kiinnitysnaulalle, se kun ei saisi annetun (sisäisen) ohjeistuksen mukaan näkyä liikaa katsojan silmään! Maalausurakka on kuitenkin mielestäni edistynyt melko jouhevasti, vaikka alussa pelkäsinkin puolentoista kilometrin urakan osoittautuvan liian suureksi haasteeksi; paneelien maalaus on itse asiassa aika leppoisaa touhua, mieli lepää eikä tarvitse suuremmin ajatella!




Näkyvimpänä viime aikaisena suorituksena on kuitenkin sisäportaiden asennus parin viikon takaa. Toimittaja kävi pariin otteeseen merkkaamassa tarkemmat mitat aiempien keskustelun pohjalta ja toimitti valkoiset puuportaat sitten kolmena eri valmiselementtinä, jotka koottiin yhteen ja asennettiin paikoilleen. Täytyy kyllä sanoa, että toteutus on ainakin tähän mennessä saanut paljon myönteistä palautetta, myöhempi käyttö kertonee lopullisen totuuden.




Pitkään pantatut vuosilomapäivät on nyt vihdoin saatu valjastettua suunniteltuun käyttöön eli tämäkin viikko menee raksalla lomaillen. Kuten jo aiemmin totesin, kelit ovat kyllä suosineet rakentamista; viimeksi tänään ihastelin auringonpilkahduksia muutaman asteen plusasteessa, radiossa puhuttiin muuttolintujen aikaisesta paluusta ja joku oli eilen nähnyt jo pajunkissojakin - kevättä kohti siis ja mielellään rytinällä!

6.2.2014

Keittiö pystyyn

Keittiökalusteiden saavuttua niiden asentaminen pääsi käyntiin heti seuraavan viikon tiistaina. Olimme aikaisemminkin kuulleet, että kalustesetti saattaa hyvästäkin alkuvalmistelusta huolimatta tulla sisään omine vajavaisuuksineen, niin kävi tässäkin tapauksessa: viiluovet puuttuivat kokonaan, pitkä taso oli 15 cm liian lyhyt ja muutama muukin osa oli jäänyt jonnekin matkan varrelle. Tämä ei kuitenkaan mieltä synkistänyt, koska riski oli tiedossa ja asentajamme oli heti yhteydessä myyjään, he lähtivät yhdessä tuumin ongelmaa ratkomaan. Pari viikkoa siitä, kokonaisuus on kutakuinkin jiirissä, tosin yksi ovi vielä ainakin uupuu, mutta sei ei ainakaan vielä ole osoittautunut liian suureksi ongelmaksi. Kalusteiden lisäksi keittiöön on asennettu astianpesukone, tiskiallas, jääkaappi, pakastin ja mikro - uuni ja liesitasokin ovat maisemissa, mutta ne odottavat vielä sähkömiehen hellää - joskin viipyvää - kosketusta.





Villa Honka saatiin viimein eristettyä kokonaisuudessaan eli talo on kokonaisuudessaan (ulkoseinät ja väli- sekä yläpohja) eristeiden ympäröimä. Valmistelu osoittautui jälleen kerran oppitunniksi, koska timpurit olivat tehneet oman osuutensa ainoastaan osittain; lapekaton paperit ja runkokotelon aukot antoivat kahteen eri otteeseen periksi ja puhallettavaa selluvillaa levisi kuutioittain muuten siistiin ja lähes pintavalmiiseen tilaan. Huolimattomuuden seurauksena talon yläpohjan eristys tehtiin ensinnäkin kahteen kertaan, eristysurakka venyi usealla viikolla ja korjaus- sekä siivoustyöt veivät useita päiviä. Homma on kuitenkin saatu tehtyä, jälkipyykkiä voidaan pestä pidempäänkin.



Talon sisäkaton kuusipaneelimateriaali - kokonaisuudessaan noin 1,65 kilometriä - saapui ja saimme sen hiivattua sisätilan lämpöön asettumaan. Tavaraa on paljon, mutta päätös on luja ja se pitää, maalaamme itse käsin kaikki sisätilojen kattopaneelit; näkyypähän katossakin sitten oikea työn jälki!